1. Takuu
2. Polttoaine ja kulutus
3. Suorituskyky
4. Moottorin kesto
5. Sen myös tuntee
6. Pakokaasut ja melu
7. Huollot
8. Muut muutostarpeet
9. Takaisin
alkuperäiseksi
10. Tärkeää
11.
Digituning vs. tehoboksit |
Olemme keränneet yhteen meille esitettyjä
kysymyksiä ja niihin vastauksia, mikäli et saa haluamaasi tietoa
valmiista aiheista ja vastauksista älä epäröi ottaa yhteyttä:
info@digituning.com
1. TAKUU
Millaisen takuun annatte tuotteillenne?
Myönnämme asentamillemme muistipiireille (="lastuille") ts. epromeille ja
eepromeille 24 kk takuun. Lisäksi takuu koskee myös myymiämme
Digituning Unit -ohjainyksiköitä ja ohjelmistoa. Emme myönnä takuuta ajoneuvoille joihin
asennukset suoritetaan, vaan ainoastaan niihin toimittamillemme
osille.
2. POLTTOAINE JA KULUTUS
Pitääkö ajoneuvon moottorielektroniikan optimoinnin jälkeen tankata
eri polttoainetta kuin aiemmin?
Onnistuneen moottoriohjainyksikön optimoinnin (nk. Chiptuning)
jälkeen on suositeltavaa tankata bensiinikäyttöisissä henkilöautoissa
seuraavaksi korkeampioktaanista polttoainetta (esim. 95okt sijaan
98okt). Korkeampioktaanisen polttoaineen avulla saavutetaan parempi
hyöty tehdyistä muutoksista.
Miten käy polttoaineen kulutukselle?
Polttoaineen kulutus Din 70030 mukaan (90 ja 120 km/h, kaupunkiajo)
vastaa ajoneuvon alkuperäisiä arvoja. Taloudellisella ajotavalla
kulutus jopa pienenee alkuperäiseen verrattuna.
3. SUORITUSKYKY
Miten ajoneuvon suorituskyky muuttuu?
Ajoneuvon
vireys, kiihtyvyys ja moottorin elastisuus paranevat huomattavasti, kuitenkin
vaihtelevasti riippuen ajoneuvon painosta ja rakenteesta. Kiihtyvyys
0-100km/h paranee yleensä 1,5 - 4s. Ohituskiihtyvyys (esim.
60-100km/h) paranee yleensä 1,5 – 6 s. Huippunopeus kasvaa yleensä 5 -
25km/h verrattuna alkuperäiseen. Annetut muutosarvot ovat vain yleisiä
keskiarvoja ja ne voivat olla todellisuudessa pienempiä tai suurempia
riippuen ajoneuvomallista ja optimoinnin laajuudesta eli ns.
viritysasteesta.
4. MOOTTORIN KESTO
Vaikuttaako optimointi moottorin kestoikään?
Digituning-optimoinnin johdosta moottori ei
kuormitu entistä voimakkaammin. Mikäli käytetään jatkuvasti
voimakkaasti hyödyksi kasvanutta lisätehoa (eli ns. ”revitellään”),
saatetaan kuormittaa moottoria hieman enemmän. Kuitenkin moottorin
lisäkuormitus vältetään ajamalla normaalisti. Eli toisinsanoen
normaalikäytössä moottorin lisäkuormitusta ei ole havaittavissa.
Entä voimansiirto?
Oikeassa ohjelmoinnissa auto optimoidaan muuttamalla suuri määrä eri
parametrejä samoin kuin se on alunperinkin valmistajalta tullessa.
Kuitenkin hyödynnetään valmistajan tekemiä kompromisseja ja
optimoidaan niiden suhteen, jolloin autosta saadaan parempi moottorin
ominaisuuksiltaan kuin aluperin. Digituningin ns.
standardioptimoinneissa on otettu osa näistä tehoreserveistä käyttöön
siten, että autoon ei tarvita muita muutoksia esim. voimansiirtoon.
5. SEN MYÖS TUNTEE
Tuntuuko moottorioptimointi huomattavana muutoksena ajoneuvossa?
Kyllä.
Vääntömomentin voimakkaan kasvun (jopa 35 % turbollisissa ajoneuvoissa)
johdosta tuntee eron jo matalilla kierroksilla parantuneena
moottorin vireytenä, eli auto on selkeästi kuin ”uudestisyntynyt”.
Myös ohituskiihtyvyydessä saavutetaan yleensä useiden sekuntien
parannus alkuperäiseen. Lisäksi tietenkin huippunopeus kasvaa ja
monissa autoissa on mahdollista poistaa myös nopeudenrajoitus
ohjelmoinnin yhteydessä.
6. PAKOKAASUT JA MELU
Läpäiseekö ajoneuvo sille katsastuksessa tehtävän
pakokaasutestin optimoinnin jälkeen?
Kyllä.
Optimoinnin jälkeenkin pakokaasuarvot pysyvät oikealla tasolla ja auto
täyttää edelleenkin sille asetetut pakokaasunormit (esim. Euro 4).
Tuleeko ajoneuvosta optimoinnin jälkeen ns. savuttaja?
Ei. Auto täyttää edelleenkin samat pakokaasunormien
vaatimukset kuin ennen ohjelmointia.
Kasvaako ajoneuvon moottorimelu?
Tyhjäkäynnillä ja normaaliajossa ei tapahdu mitään muutoksia
alkuperäiseen. Useissa tapauksissa moottorin käynti tasoittuu ja näin
jopa melutaso pienenee. Joissain yksittäistapauksissa kuormitettaessa
voimakkaasti saattaa tapahtua minimaalista melutason kasvua. Yleisesti
voitaneen sanoa kuitenkin että melutasossa ei tapahdu muutosta.
7. HUOLLOT
Ilmoittaako ajoneuvon huollossa suoritettava diagnoosi virheen
optimoinnin johdosta?
Ei. Moottoridiagnoosilaite ei näytä mitään virheitä optimoinnin
vuoksi. Ajoneuvo säilytetään älykkään tarkistesummien korjauksen
ansiosta huolto- ja vikadiagnoosien tunnisteiltaan alkuperäisenä jopa
alkuperäisiä päivämääriä myöten. Eli yleensä testerissä näyttää kuin
ajoneuvoa ei olisi ohjelmoitu ollenkaan vaan että kyseessä on
alkuperäisellä ohjelmalla varustettu ajoneuvo
Täytyykö ajoneuvoa käyttää optimoinnin jälkeen useammin
huollossa?
Huoltoväli pysyy optimoinnista riippumatta samana kuin alunperinkin.
Ajotavasta riippuen ja vaikka ajoneuvoa ei olisi optimoitukaan
suosittelemme lyhyempiä öljynvaihtovälejä (n. 10-15tkm) ja lisäksi
täyssynteettistä moottoriöljyä.
8. MUUT MUUTOSTARPEET
Tuleeko optimoinnin jälkeen tarpeelliseksi asentaa
öljynlauhdutin?
Normaalikäytössä ei ole tarpeellista asentaa öljynlauhdutinta. Öljyn
lämpötilan nousu esim. 1.9 TDI:llä jatkuvalla täyskuormituksella on n.
8-12º C. Näin pienet muutokset tekevät öljynlauhduttimen asentamisen
tarpeettomaksi.
Saavutetaanko sport-ilmansuodattimella lisätehoa?
Sport-ilmansuodatin auttaa moottoria saamaan paremmin ilmaa ja sitä
kautta pakokaasun näkyvyys voi alentua jopa 30%. Käytettäessä
lisäyksikköä mm. VW T4 2.5 TDI:ssä suosittelemme
sport-ilmansuodattimen käyttöä. Moottoritehon nousu on yleensä
minimaalista (maks. 3kW).
Täytyykö ajoneuvon jarruja tai renkaita muuttaa optimoinnin
jälkeen?
Yleensä optimointi tehdään niin etteivät ylimääräiset muutokset ole
tarpeellisia.
9. TAKAISIN ALKUPERÄISEKSI
Pystytäänkö ajoneuvo muuttamaan optimoinnin jälkeen takaisin
alkuperäiseksi?
Kyllä. Ajoneuvoissa joissa eprom on vaihdettu (Digituning Chip)
onnistuu palauttaminen vaihtamalla tilalle alkuperäinen lastu.
Ajoneuvoissa jotka on ohjelmoitu suoraan diagnoosi-pistokkeen kautta
(Digituning Serial optimoidut autot), onnistuu alkuperäisen palauttaminen yhtä
helposti ja huomaamattomasti kuin optimointikin. Kummassakin
tapauksessa tallennamme alkuperäisen ohjelman optimoinnin yhteydessä jotta mahdollinen palautus onnistuu sitä
tarvittaessa. Ajoneuvoissa joissa on Digital Unit,
onnistuu palauttaminen hetkessä irroittamalla yksikkö liittimistään ja
palauttamalla ajoneuvon pistokkeet alkuperäisille paikoilleen.
10. TÄRKEÄÄ
Tärkeää huomioitavaa!
Monet ohjemistamme on tarkoitettu vain moottoriurheiluun, ei
tieliikennekäyttöön. Muutoskatsastusasioissa kehotamme kääntymään
paikallisen katsastusviranomaisen puoleen.
11. DIGITUNING vs.
”TEHOBOKSIT & CO”
Miten Digituning-ohjelmointi on parempi tai suositeltavampi kuin
markkinoilla olevat lisäboksit?
Lisäbokseilla (lue: tehoyksikkö, ulkoinen ohjainyksikkö, tuningbox
jne...) on toimintaperiaatteellisesti pääsy aina ainoastaan
moottoriohjainyksikön sisään- tai /ja ulostulosignaaleihin.
Tehobokseissa nämä
signaalit ”vangitaan”, väärennetään ja väärennetyt signaalit
lähetetään ohjainyksikölle tai säädettävälle laitteelle. Käytännössä
moottorinohjaus joutuu jatkuvasti työskentelemään vääristeltyjen
signaalien kanssa, jonka johdosta pakostakin mm. osa
moottorinsuojaustoiminnoista poistuu käytöstä.
Lisäksi näillä tehobokseilla on edelleenkin toimintaperiaatteensa
vuoksi pääsy vain muutamiin tehoon vaikuttaviin parametreihin.
Pääsääntöisesti niillä saadaan tehonlisäys aikaiseksi nostamalla
voimakkaasti ruiskutuspainetta ja pidentämällä (viivästyttämällä)
ruiskutusajankohtaa. Ja kaikki tämä tapahtuu edelleen
toimintaperiaatteellisesta syystä joko yleisellä signaalin summan
muutoksella (esim. tasainen signaalin jännitteen muutos), tai hyvin
yksinkertaisella ominaiskentän (ns. ohjelmoitavat tehoyksiköt)
muutoksella. Näillä tavoilla ei voida päästä mitenkään lähellekään
sitä hienotarkkuutta johon päästään chiptuningin 3D-ominaiskenttien
säädöllä (esim. BMW 3.0 D:ssä n. 30 eri kenttää, joita säädetään).
Puhumattakaan tietenkään siitä että ajoneuvon vaihteistotyyppi
huomioidaan ohjelmoinnin yhteydessä ja osassa ajoneuvoja ohjelmoidaan
jopa vaihteiston ohjainyksikkö moottorin ohjainyksikön ohjelmoinnin
yhteydessä.
Lisäongelmana näillä tehobokseilla on se että ne toimivat (=joutuvat
toimimaan) ilman ahtopaineen lisäystä. Tästä johtuen
tehonlisäyskeinona jää jäljelle ruiskutuspaineennosto erittäin
korkeaksi (=> valtava lisäkuormitus railipumpulle, painekiskolle ja
injektoreille) ja ruiskutusajan maksimaalistakin suurempi pidennys (=>
aiheuttaa valtavan nousun palotilan ja pakokaasujen lämpötiloissa).
Tietenkin tämäkin haittapuoli on pyritty kääntämään
boksimarkkinoinnissa eduksi suuren yleisön silmissä. Yleisesti
uskotellaan turboahtimen kuormittuvan tehoboksilla vähemmän kuin
uudelleenohjelmoinnilla, vaikka todellisuudessa juuri nuo tehoboksien
aiheuttamat huomattavasti korkeammat lämpötilat johtavat ahtimen
aiempaan hajoamiseen kuin hieman korkeammat ahtimen kierrosluvut.
Ahdin kestää kuitenkin kohonneita pakokaasunlämpötiloja kohtuudella,
mutta tehoboksin johdosta kohoavat palotilan lämpötilat ovat yleensä
huomattavasti aiemmassa vaiheessa kriittisiä sylinterinkannen ja
mäntien kestävyyden kannalta.
Digituning-ohjelmoidussa ajoneuvossa saadaan lisäteho myös
osakuormitusalueille, jossa sitä tarvitaan. Eli normaaliin
maantieajoon ja turvallisempien ja nopeampien ohitusten takaamiseksi
ilman suurempaa vaihdekepin ”hämmennystä”. Tähän taas ei päästä
mitenkään tehoboksien avulla, sillä osakuormitusalueilla (lue: alemmat
kierrosalueet) ovat tehoboksilla viritetyt autot kuin vakioita koska
siellä paljon rummutettu ilmaylijäämä on olematon ja siten moottori on
kykenemätön polttamaan lisäpolttoainetta. Suurin osa tehobokseista
vaikuttaa todella tehoja nostavasti vasta 70-80%
moottorikuormituksella. Sääli itse asiassa, sillä pääasiassahan
autoillakin ajetaan vajaalla moottorinkuormituksella ns. pintakaasulla
ja tälle alueelle ei tehobokseista yleensä apuja saada. Käytännössä
mikäli halutaan nauttia lisätehosta tyypillisellä boksituunatulla
autolla on ”pedal-to-the-metal” (”kaasu pohjassa”) ajotapana ainoa
vaihtoehto.
Tehobokseilla ajoneuvoissa päästään joissain tapauksissa liki
samanlaisiin huipputehoihin kuin oikein ohjelmoiduilla ajoneuvoilla
mutta todella suppealla kierros- ja tehoalueella. Tehobokseille
annetut huipputehot kapealla kierrosalueella (maks. Nm/hv/kW) voivat
varmasti olla likipitäen samoja kuin esim. Digituningin
standardiohjelmoinneissa. Kuitenkin jo pelkän toimintaperiaatteensa
vuoksi niillä on mahdotonta päästä vastaavaan moottorin vireyteen sekä
vääntö- ja tehoalueiden laajuuteen kuin esim.
Digituning-ohjelmoinnilla. Lisäksi päästäkseen lisäboksilla
huipputehoihin altistuu moottori huomattavasti suuremmalle
lämpökuormalle verrattuna moottoriohjainyksikön
uudelleenohjelmointiin.
Niin kauan kuin kaikkia kokonaisuuteen vaikuttavia parametrejä ei
voida säätää, ei lopputuloksena voi olla asiallinen moottorinohjauksen
asetus. Näiden parametrien modifiointi onnistuu vain siellä missä nämä
parametrit ovat - eli moottorin ohjausyksikössä ja sen sisällä
olevassa muistipiirissä eli ”lastussa” (eng. chip)! Asiallisesti tehty
moottorin ohjainyksikön uudelleenohjelmointi (ja juuri tätä on
Digituning teknisesti tarkasteltuna!) antaa aivan omaa luokkaansa
olevan lopputuloksen ja asettaa ajoneuvon huomattavasti pienemmälle
lisärasitukselle alttiiksi kuin ns.lisäboksivirittäminen.
Valitettavasti useat ajoneuvomallit on mahdollista
päivittää järkevästi vain lisäyksikön avulla. Tästä syystä johtuen
myös Digituning on ottanut Unit-ohjelmaansa mukaan vain tarkoin
valitut säädettävät ja mallikohtaisesti esisäädetyt
erikoistehoyksiköt, joissa yllä mainitut haittapuolet saadaan
minimoitua. Tuloksena on tasapainoinen ja selkeä parannus ajoneuvon
käyttöominaisuuksiin, niin ettei muutos tapahdu luotettavuuden
kustannuksella. Lisää tietoa mallikohtaisesti saat
Tuotteet-sivulta
tai suoraan supportistamme
info@digituning.com.
Takaisin
alkuun
»
|